tiistai 24. heinäkuuta 2007

kuilu

Tällä kertaa oli vuorossa tyylitön hyppy tuntemattomaan. Kuilu muodostui kahdesta eri tasosta. Hyppäsin sitten kummankin tason yhdellä kertaa, ja seurauksena muutkin alkoivat tehdä niin. Olin ihmiskehossa ja kuilu oli riittävän korkea murtamaan ihmisen raajat huonolla tekniikalla hypättäessä. En murtanut jalkojani vaikka sattui. Luultavasti tekniikkani oli siis joustamattoman maskuliininen täräys. Muut seurasivat kahden tason kertaloikkaa kohti kuolemaa tylsän mielikuvituksettomasti. Tämä liittynee näkökantaani koululiikunnasta. Seuraa johtajaa vaikka henki menisi, ja tuloksena on mielikuvitukseton pintaliitäjä. Lisäsin kokemuksellisia tapoja laskeutua tuo kuilu nopeasti. Tein ketterän kissamaisen elokuvatrikki atleettisen alastulon. Tein itämaisista taistelulajeista tutun kädet edellä ja ukemi fyysisesti viisan alastulon. Tein visuaalisesti näyttävän uimahyppy alastulon, joka oli myös mielikuvitteellisesti vapain. Katsoin miesten tärähtelevää meininkiä, jonka jälkeen lähdin käytävää pitkin ulos liikuntasalilta. Vastaan tuli naisia, miehiä ja androgyynejä. Päädyin paskalle naisten vessaan, jonka oven lukitsin, mutta siitä huolimatta naiset availivat ovia kertoakseen minulle, että tiedänkö olevani naisten vessassa. Oven saranatkin vaihtelivat paikkaa sekä lukitus katosi. Halusin vain ulos, kun muut tulivat vastaan, eli halusivat sisään. Mistä löydän kinkeripiirini? Kuka haluaisi olla jumalattareni? Sellainen joka havaitsee oven saranapuolen.

Eli JOKU ROTI

maanantai 23. heinäkuuta 2007

jyrkänne

Olen ollut kipeänä, on kuumetta, kurkkukipua ja nuhaa. Elimistöni valkosolut taistelevat siis bakteeria vastaan. Tämä alkoi kurkkukivulla. Ja nyt varsinkin keuhkojen kutinasta johtuvaa yskää voi hillitä mutamilla konsteilla, kuten itseään pureminen, hengittäessä öniseminen ja nenän kautta yskiminen. Mietinkin olisiko astianpesuaineen juomisesta bakteereja tappavaa hyötyä. En oikein ymmärrä kuinka ihmeessä tulin kesällä vilustuneeksi. Ehkä tämä johtuu läpivedosta, joka on kiusannut kehoani yöllä kehon ollessa heikoilla, koska tajuntani ei ole sitä puolustamassa.

Viime yönä näin pitkästä aikaa suuren jyrkänteen. Tällä kertaa olin lumipeitteisen tunturin laella. ja toinen sivusta oli noin 400 metriä pitkä jäinen jyrkänne. Unessa oli myös yksi kanssani huipulle kiivennyt ja muutama alempaa huuteleva henkilö. Nousu oli vahvasti mielikuvitteista soramontun laitaa. Minun piti päästä jyrkänne alas niinpä aloin liukua selälläni kädet ja jalat levällään x-kirjaimen muotoisena. Jyrkänne loiveni ja jään pinnalle ilmestyi lunta, joka tuiskusi ja hidasti matkaani. Lopuksi jyrkänne näytti pujottelurinteeltä muutaman sulan ja loskaisan alueen kera. Unissani on paljon symboleita, joita kuvaa parhaiten pentagrammi elementteineen. Tytär on maa, äiti on vesi, isä on tuli, poika on ilma ja mieli on kaikki. Itse tulkitsen uniani ja uskon yksilöiden väliseen kommunikaatioon myös valvetilaa syvemmillä tasoilla.


torstai 19. heinäkuuta 2007

panssarilaivakelkka

Kaukana merellä lähellä Italian rannikkoa tai turun saaristoa meni panssarilaivakelkka vääjäämättä läpi karikoiden, saarien ja linnoitusten. Panssarilaivakelkan keulassa oli kaksi kelkan suksia muistuttavaa jalasta joiden päähän pääsi kulkemaan joutumatta kastumaan. panssarilaivakelkka on suuri kuin lentotukialus. Tarkoitus oli mennä saareen laittamaan aivot narikkaan loman ajaksi, mutta kun panssarilaivakelkka alkoi kulkemaan karikoiden ja saarien läpi kohti mannerta ajattelin, että kohta sattuu. En uskonut panssarilaiva kelkan hajoittavan mannerta vaan litistävän minut molekyylitasolla. Kelkan onnistui pakittaa oikealla hetkellä. Jonka jälkeen löysin puhuvan ahvenen, joka halusi leikkiä kuollutta kunnes lupasin panssarilaivakelkalla olevia linnunsiemeniä. Lähdimme uimalla etsimään panssarilaivakelkkaa, ehkä ahven oli elementissään, mutta minun kidukseni eivät olleet aktivoituneet. Kyseessä on epäinhimillinen kyky olla taistelukärkenä vaikka mannerten väliselle ohjukselle. Asia on moisten massatuhoaseiden käyttäjälle pelkkää napin painamista. Siksi tuleekin mieleen uraputki suutarina tai museokaluna. Käytettävä materia on osa käyttäjää, eikä ruutitynnyrin elämä ole moraalisesti kovin helppoa.

Seuraavaksi rakentelin viisi sylinteristä tasakäyntistä mekaanisesti ahdettua moottoria, joka muotonsa takia olisi käytännöllinen vain paikoissa joissa on vapaata litteää alaa. Unissani oli myös vertaus, että lasagnessani on lasinpaloja, moisista asioista en piittaa. Näin myös lukuisia episodeja siitä miksi näin.

Ensin oli ajatus, ajatuksia laitetaan paperille ja toiset saattavat saada ideoita. Kiitän naisia tunteista, joita pidän ansaittuna. Annan vielä empatiaa ja vähän sympatiaakin.

tiistai 17. heinäkuuta 2007

hämähäkki Ohm

Internetti oli portaali kaaokseen ensimmäisen emoaluksen aikoihin. Hämähäkki kutoi verkkoaan kunnes verkkoon tulla tupsahti paskakärpänen. Hämähäkki havaitsi tämän, ja ravinnon kiilto silmissä saapui paikalle. Paskakärpänen tuumasi verkkoon sotkeutuneena, että jos syöt minut olet miun. Hämähäkillä oli nälkä, ja se söi kärpäsen. Tuli sade rankka hämähäkin vei. Aurinko armas kuivas satehen. Hämä hämähäkki kiipes uudelleen. Mutta internetti oli ihmiskunnan emoalus. Ja noita energia verkostoja pitkin voi päästä aina aivojen runkoverkolle asti. Muttei enää ole hämähäkkiä tai paskakärpästä päällä maan. Viimeeksi tapasin heidät väliavaruudessa. Josta hain hämähäkin rakkauden voimalla niin, että tämä muistaa. Pienellä mielikuvituksella on cyberseksi. Naimakauppa kannattaa vaikka jokainen ihminen tekee sitä persoonallisella tavalla. Jumalatar loi runkoverkon, joten poistan yhteiskunnalta mahdollisuuden luoda salatun tavan ajatella. Elämän jatkumista ajatellen. Epäjumalat kuitenkin vain hullaantuisivat. Purppura sekoittaa joidenkin runkoverkon. Ja arvostan jos en enää löydä sängystäni vieraan apinan kusta. Voimme oppia toistemme tavoista. Näin syntyi internetti. Niin päänsisäinen, ulkoinen kuin sosiaalinenkin. Se sikisi sukupuoli elinten vapauttamasta vapaasta energiasta. Tätä ihmiskunnan vapauttamaa kaaosta voimme katsoa syksyllä kun puiden lehdet ovat liekkimerenä roihuavat ihmisten keskelläkin. En usko kenelläkään olevan halua todistaa kyrpien ydintalvea. Vaikka keinot ovat perstaskussa kuten hiljattain japanista saamani geishatyttö ja suomalainen tamma. Ei mikään troijalainen tai muukaan hevonvittu sillä moiset ovat maallisia kapistuksia, kaikella kunnioituksella finninaamaisia nysviä kohtaan.

Huomenta Suomi, hyvin pyyhkii! Sun poikas valvoo ja ahkeroi, Olisi muuten hienoa saada fyysinen työ psyykkisen rakastajien avittamisen lisäksi.

sunnuntai 15. heinäkuuta 2007

purkkaa

Unessani revin taas purkkaa suustani, jota tuli syljen takia suolista asti. Purkka aiheuttaa inhimillisen painovoiman tuntemuksen unissakin. Sitten tulikin köysirata, joka oli hieno tapa laskeutua hieman syvemmälle. Vuorollani laskin radan, mutta rata kaarsi kohdallani vasemmalle, ja jäin ilmaan roikkumaan noin 3m korkeudelle. Laskeuduin alas esteettisesti kuin kissa. Seuraavaksi oli vaeltelua suurien hiekkavallejen päällä. Hiekkavaleilla risteili myös junaratoja. Tarkoitus oli kulkea kanjonin pohjalle. Yhdessä vaiheessa kuitenkin pysähdyin arvioiden tien kulkemisen jatkamisen liian petolliseksi. En kaipaa lisää laskuvarjohyppyjä ilman laskuvarjoa. Näin ollen estin myös jälkeeni tulevaa joukkoa rojahtamasta kanjoniin. Kohtasin pienen kauttaaltaan valkoisen pojan, joka alkoi tekemään loitsujaan ylleni. En halunnut opastaa toisia tuhoon. Poika alkoi upota juoksuhiekkaan kunnes eräs mies takanani pelasti tämän pojan nostamalla kurkusta kiinteämmälle maalle. Seuraavaksi olin menossa tappelemaan turnajaisissa. Pahaksi onnekseni olin hieman myöhässä, enkä purkan takia ollut kovinkaan vapaassa mielentilassa. Turnajaisiin piti kulkea portin läpi eikä minulla ollut mukanani henkilökorttia jossa oli läpivalaistu kuva makuhermostostani. Hermopolton pelossa en uskaltanut kiertää porttia vaan ajattelin ainoan mahdollisuuteni päästä turnajaisin on mennä portin läpi. Portissa oli kolme vaakalautaa potkaisin siihen maanjäristyksen voimalla, mutta vain ylinvaakataso antoi periksi. Olin purkan heikentämä. Kuitenkin olin jo aikaisemmin käynyt turnajaisten tuomareiden mielissä vapaana mielikuvituksena. Tavannut toisena henkilönä yhden naisen, jonka osallistumista turnajaisiin ei hyväksytty, koska tämä taisteli seksikkään voodoo nuken avulla. Kun heräsin unesta päätin marssia tietoisesti jumalallisella voimalla tuomareiden luo. Matkalla tuo nainen ampui kaksi nuolta kohti takaraivoani, joista kummastakin otin ilmassa kiinni ja katkaisin. Nuolista ensimmäisen sisällä oli tyhjä lappu, joten se oli tapa tutkia tajuntani tasoa. Hain naisen zombien kaltaisessa tilassa tuomareiden luo. Laitoin energiahäkkiin kun tämä aikoi karata heti poistettuani komentavan lumouksen. Jututin tuomareita, ja kerroin ettei huvita tappaa muita, koska se on niin helppoa. Yksi tuomareista aikoi kutsua vartioita, kun aloin ajamaan tämän partaa ilmassa leijuvalla partaveitsellä tehden pienen nirhaman kaulaan voitiin asiat puhua sivistyneesti loppuun asti. Tunsin etäisesti naisen, joten ehkä seikkailu jatkuu. Unessa oli tärkeässä asemassa selviytyminen. Ilman purkkaa olisin lentänyt läpi unen, ja inhimillisen selviytymisen tarvetta ei olisi ollut.

I am here not to harm thee.

lauantai 14. heinäkuuta 2007

vee-ituttaa

Vedän nyt hanurisoolon. Join pullon punkkua. Jessen kurkku auki ja veret lasiin. Sitten oli pullo rommia johon olin varautunut hakemalla kokista suomen suurimman prisman laitimmaisesta nurkasta. Ah perkele voisin luoda puljun käyttäjä ystävällisemmäksi, muttei moiset asiat tunnu panettavan muurahaisia. Jos jotakin kiinnostaa niin kommentoikaa tai huipulla ei tuule yhtään. Telepatia väittää minua tärkeäksi, ja jos olen tärkeä miksi pitää käsitellä rahaa. Vain tuotteet kiinnostaa persettä ei minulle tule turvallista matkaa nollien määrästä. Niin siitä yhdestä asiasta tulevaisuudessa. Lähetän apinan telttaretkelle prismaan siis elän? Osta Hyvä vähän käytetty näyteikkuna. Tänään kaadan karhun poikasineensa. Om

perjantai 13. heinäkuuta 2007

visualisointi

Viime yönä puvustin naisen. Vaatetus oli punaista, mustaa ja kultaa. Asukokonaisuuteen kuului korsettitoppi, pitkä halkioinen kotelohame, pitkät palmikoidut hiukset, kapeat rannerenkaat, massiivinen kaulakääty ja hopeiset korkokengät. Meikkitaiteilijaksi en ruvennut. Mukana oli myös joukko tunteita ja merkkejä. Puvusta tuli ylinmältä kerrokselta veren punainen ja mustaa oli liekkien tapaisesti halkion ympärillä ja lanteilla. Kaikki koristepunokset oli tehty kullan värisellä langalla. Punokset sijaitsivat lähinnä kankaiden rajoilla ja torsossa. Korsettitopissa oli musta nyöritys. Aamulla heräsin pesemästä pyykkiä ja kuuntelemasta naapureiden valitusta. Päätin virittää muoviräjähdettä asuntoni jokaiseen nurkkaan ja lisäsin pari sokatonta käsikranaattia koneelliseen pyykkiä. En pitänyt unen käytännönläheisestä otteesta. Minulle riittää muurahaisleikki yhteiskunnan osana ollessani silmät auki. On absurdia luulla, että haluaisin uneksia taloustöistä. Mielenkiintoisena asiana jää veteen piirretyksi viivaksi tyttöystäväni suhtautuminen tähän, koska asian tiimoilta havaitsen pientä, mutta ei niin vakavaa karvausta. Ajattelin suhteita alitajunnan tasolla ja päädyin tulokseen, että minulla on syyni pitää itsestäni huolta. Muurahainen on kuin suomalainen sukunimi. Se tekee työtä käskettyä vaikka mielessään on toisaalla. Olisi suotavaa, ettei muurahainen muuraisi muuria ympärilleen, kuten päätyisi vankilaan, koska on täysin turhaa löytää mielenvapaus vasta kun on musta vyö. Jos ihminen koittaa riistää mielenvapautta on paras tarttua puukkoon ja tappaa. Hyvästi kuolema!

torstai 12. heinäkuuta 2007

faktaa vai fiktiota

Viime yönä heräsin kahdesti tunteeseen, että purisin kielestäni. Kummallakin kerralla olin varma, etten fyysisesti purrut kieltäni. Tunnen vieläkin pientä tunnottomuutta kieleni kärjen oikealla puolella. Olen kuullut, että tämä liittyy vampyyrin suudelmaan. Katsoessani kieltäni peilistä huomasin kaksi rakkulaa, jotka mustuttavat enemmin palorakkuloita. Enkä kertaakaan maistanut veren makua suussani. Yöni oli seksuaalisesti virittynyt. Tietoisesti voin päättää ketä rakastan, mutta kun nukahdan on suurempia voimia liikkeellä. Kuolemattomia kollektiolioita läpi ajan ja ulottuvuuksien.

It is a kind of Magick

keskiviikko 11. heinäkuuta 2007

se alkaa tästä

Monet ovat tehneet blogia internettiin. Ajattelin itsekkin tehdä. Tästä tulee eräänlainen opintopäiväkirja, jonka aihe on se mitä elämä on. Mielenmatkat kertoo asioista psyykkisellä painotuksella. Tarkoituksenani on koota linkkejä ja kertomuksia muistini tueksi.

jos merkki kiinnostaa klikkaa tästä