panssarilaivakelkka

Kaukana merellä lähellä Italian rannikkoa tai turun saaristoa meni panssarilaivakelkka vääjäämättä läpi karikoiden, saarien ja linnoitusten. Panssarilaivakelkan keulassa oli kaksi kelkan suksia muistuttavaa jalasta joiden päähän pääsi kulkemaan joutumatta kastumaan. panssarilaivakelkka on suuri kuin lentotukialus. Tarkoitus oli mennä saareen laittamaan aivot narikkaan loman ajaksi, mutta kun panssarilaivakelkka alkoi kulkemaan karikoiden ja saarien läpi kohti mannerta ajattelin, että kohta sattuu. En uskonut panssarilaiva kelkan hajoittavan mannerta vaan litistävän minut molekyylitasolla. Kelkan onnistui pakittaa oikealla hetkellä. Jonka jälkeen löysin puhuvan ahvenen, joka halusi leikkiä kuollutta kunnes lupasin panssarilaivakelkalla olevia linnunsiemeniä. Lähdimme uimalla etsimään panssarilaivakelkkaa, ehkä ahven oli elementissään, mutta minun kidukseni eivät olleet aktivoituneet. Kyseessä on epäinhimillinen kyky olla taistelukärkenä vaikka mannerten väliselle ohjukselle. Asia on moisten massatuhoaseiden käyttäjälle pelkkää napin painamista. Siksi tuleekin mieleen uraputki suutarina tai museokaluna. Käytettävä materia on osa käyttäjää, eikä ruutitynnyrin elämä ole moraalisesti kovin helppoa.

Seuraavaksi rakentelin viisi sylinteristä tasakäyntistä mekaanisesti ahdettua moottoria, joka muotonsa takia olisi käytännöllinen vain paikoissa joissa on vapaata litteää alaa. Unissani oli myös vertaus, että lasagnessani on lasinpaloja, moisista asioista en piittaa. Näin myös lukuisia episodeja siitä miksi näin.

Ensin oli ajatus, ajatuksia laitetaan paperille ja toiset saattavat saada ideoita. Kiitän naisia tunteista, joita pidän ansaittuna. Annan vielä empatiaa ja vähän sympatiaakin.